tiistai 22. elokuuta 2017

Koulutusrakenteet tulevaisuuden Jyväskylässä

Jyväskylän kaupungin ylläpitämät keskeiset kasvatus- ja koulutuspalvelut ovat tällä hetkellä varhaiskasvatus ja perusopetus. Tärkeä on myös taiteen perusopetus: kaupungissamme toimii useita taiteen perusopetuksen kouluja eri taiteenaloilla, ja Jyväskylän kansalaisopisto on olennainen osa kaupungin koulutus- ja kulttuuritoimintaa.

Jyväskyläläisten nuorten toisen asteen koulutuksesta (lukio- ja ammatillisesta koulutuksesta) vastaa pääasiassa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, jonka omistajina on kymmenen keskisuomalaista kuntaa, pääomistajana Jyväskylä. Lisäksi Jyväskylä on enemmistöomistaja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, jonka toimintamalli on osakeyhtiö. Korkea-asteen koulutuksessa merkittävä toimija paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti on yksityisomisteinen Jyväskylän yliopisto.

Ammatillisen koulutuksen järjestämisessä kuntayhtymämallilla on pitkät perinteet. Lukiokoulutus taas on Suomessa yleensä kunnan järjestämää. Jyväskylässä lukiokoulutus siirrettiin kaupungin hallinnosta koulutuskuntayhtymään kaupunginvaltuuston päätöksellä vuonna 2010. Koko Suomessa lukiokoulutus on toteutettu vastaavalla hallintomallilla ja vastaavassa laajuudessa vain Hämeenlinnassa (koulutuskuntayhtymä Tavastiassa).

Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä lukiokoulutus ajautui 2010-luvun puoliväliin tultaessa rahoituskriisiin, minkä takia Jyväskylän kaupunki päätti keväällä 2017 tukea lukioita rahallisesti. Vuonna 2019 vuosittaisen tukisumman on määrä saavuttaa tavoitetasonsa, noin 1,75 miljoonaa euroa.

Jyväskylän lukioiden talousongelmien keskeinen syy oli se, että valtio leikkasi lukiokoulutuksen jo alun perin liian alhaista rahoitusta vuosina 2013-2015 noin 12 %. Toinen syy on se, että kuntayhtymämallissa tulorahoitus perustuu vain valtionrahoitukseen, eikä kuntayhtymä voi osoittaa lukioille omaa rahaa, koska sellaista ei ole (vrt. kaupungin verotulot ja laajempi valtionrahoituspohja). Ammatillisen koulutuksen tilanne ei sekään ole helppo: rahoitukseen tulee vuonna 2017 valtaisa lovi, kun valtio vähentää rahoitusta peräti 15-20 %.

Edellä on kuvattu sitä tilannetta, jossa jyväskyläläiset lapset ja nuoret tällä hetkellä rakentavat koulutuspolkuaan varhaiskasvatuksesta alkaen. Oppiminen ei tosin rajoitu vain lapsiin ja nuoriin: elinikäinen oppiminen korostuu entisestään tulevaisuudessa. Tästä syystä myös aikuiskoulutuksen toimintaedellytysten pitää olla kunnossa.

Onko nykyinen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä Jyväskylässä kaikilta osiltaan toimiva? Kehitettävää on tietysti aina, mutta on myös akuutteja parannusta vaativia kohtia.

Keskeistä on se, että jyväskyläläislasten ja -nuorten käyttämien kasvatus- ja koulutuspalvelujen resursointi on riittävällä tasolla. Resurssitarkastelua on nyt mahdollista tehdä viime vuosia paremmin, koska kaupungin talous on pitkästä aikaa kunnossa. Mm. psykologi- ja kuraattoripalvelut eivät ole tällä hetkellä sillä tasolla, jota lainsäädäntökin edellyttää. Uhkana ovat sakkomaksut Jyväskylän kaupungille.

Talousarvioratkaisuissa on huomioitava se, että satsaaminen kasvatukseen ja koulutukseen ei ole vain eikä ensisijaisesti menoerä, vaan sijoitus tulevaisuuteen. Hyvin toimiva kasvatus- ja koulutusjärjestelmä ehkäisee tehokkaasti esim. syrjäytymistä ja saa näin aikaan todellisia, euroissa mitattavia säästöjä kaupungille ja yhteiskunnalle.

Resurssien lisäksi toinen tärkeä näkökulma on palvelujen järjestäminen: miten ja minkä tahon toimesta kasvatus ja koulutus on tarkoituksenmukaista järjestää eri koulutusasteilla?

Lähitulevaisuudessa on tulossa merkittäviä hallintorakennemullistuksia, jotka varmasti vaikuttavat myös koulutuksen järjestämiseen. Maakuntahallinnon on määrä aloittaa vuoden 2020 alussa. Siitä lähtien kaupungin ja maakunnan on tehtävä tiivistä yhteistyötä esim. monissa kasvatukseen ja koulutukseen liittyvissä asioissa. Tätä yhteistyötä on valmisteltava hyvissä ajoin.

Mikä sitten on kuntayhtymien kohtalo, kun (jos) sote-alueet/maakunnat on saatu synnytettyä? Sosiaali- ja terveyspuolelta ne häviävät. Entä koulutuksessa? Onko hallintokokonaisuus (kustannus)tehokas, jos siinä on neljä tasoa: kunta, kuntayhtymä, maakunta ja valtio? Joutaako yksi näistä pois?

Jos vastaus edelliseen kysymykseen on myönteinen, se tarkoittaisi Jyväskylän kannalta sitä, että kaupunki ottaisi järjestettäväkseen tällä hetkellä koulutuskuntayhtymässä toteutettavan lukio- ja ammatillisen koulutuksen. Ongelmaton tämäkään ratkaisu ei olisi, mutta jos hallintorakenteita halutaan yksinkertaistaa, se voisi olla yksi suunta.

Kasvatus- ja koulutuspalvelujen kehittäminen vaatii tulevaisuudessa paljon pohdintaa ja valmistelua sekä viisaita päätöksiä. Työtä riittää Jyväskylän uudelle valtuustolle ja hallitukselle sekä myös sivistyslautakunnalle.

Juha Paananen
lehtori, luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu
Jyväskylän kaupunginvaltuuston varajäsen ja sivistyslautakunnan jäsen (sd.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti