Jyväskylän kaupungin ylläpitämät keskeiset kasvatus- ja
koulutuspalvelut ovat tällä hetkellä varhaiskasvatus ja perusopetus. Tärkeä on
myös taiteen perusopetus: kaupungissamme toimii useita taiteen perusopetuksen
kouluja eri taiteenaloilla, ja Jyväskylän kansalaisopisto on olennainen osa
kaupungin koulutus- ja kulttuuritoimintaa.
Jyväskyläläisten nuorten toisen asteen koulutuksesta (lukio-
ja ammatillisesta koulutuksesta) vastaa pääasiassa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä,
jonka omistajina on kymmenen keskisuomalaista kuntaa, pääomistajana Jyväskylä.
Lisäksi Jyväskylä on enemmistöomistaja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, jonka
toimintamalli on osakeyhtiö. Korkea-asteen koulutuksessa merkittävä toimija
paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti on yksityisomisteinen Jyväskylän
yliopisto.
Ammatillisen koulutuksen järjestämisessä kuntayhtymämallilla
on pitkät perinteet. Lukiokoulutus taas on Suomessa yleensä kunnan järjestämää.
Jyväskylässä lukiokoulutus siirrettiin kaupungin hallinnosta
koulutuskuntayhtymään kaupunginvaltuuston päätöksellä vuonna 2010. Koko
Suomessa lukiokoulutus on toteutettu vastaavalla hallintomallilla ja vastaavassa
laajuudessa vain Hämeenlinnassa (koulutuskuntayhtymä Tavastiassa).
Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä lukiokoulutus ajautui 2010-luvun
puoliväliin tultaessa rahoituskriisiin, minkä takia Jyväskylän kaupunki päätti
keväällä 2017 tukea lukioita rahallisesti. Vuonna 2019 vuosittaisen tukisumman
on määrä saavuttaa tavoitetasonsa, noin 1,75 miljoonaa euroa.
Jyväskylän lukioiden talousongelmien keskeinen syy oli se,
että valtio leikkasi lukiokoulutuksen jo alun perin liian alhaista rahoitusta
vuosina 2013-2015 noin 12 %. Toinen syy on se, että kuntayhtymämallissa
tulorahoitus perustuu vain valtionrahoitukseen, eikä kuntayhtymä voi osoittaa
lukioille omaa rahaa, koska sellaista ei ole (vrt. kaupungin verotulot ja
laajempi valtionrahoituspohja). Ammatillisen koulutuksen tilanne ei sekään ole
helppo: rahoitukseen tulee vuonna 2017 valtaisa lovi, kun valtio vähentää
rahoitusta peräti 15-20 %.
Edellä on kuvattu sitä tilannetta, jossa jyväskyläläiset
lapset ja nuoret tällä hetkellä rakentavat koulutuspolkuaan
varhaiskasvatuksesta alkaen. Oppiminen ei tosin rajoitu vain lapsiin ja
nuoriin: elinikäinen oppiminen korostuu entisestään tulevaisuudessa. Tästä
syystä myös aikuiskoulutuksen toimintaedellytysten pitää olla kunnossa.
Onko nykyinen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä Jyväskylässä kaikilta
osiltaan toimiva? Kehitettävää on tietysti aina, mutta on myös akuutteja
parannusta vaativia kohtia.
Keskeistä on se, että jyväskyläläislasten ja -nuorten
käyttämien kasvatus- ja koulutuspalvelujen resursointi on riittävällä tasolla.
Resurssitarkastelua on nyt mahdollista tehdä viime vuosia paremmin, koska
kaupungin talous on pitkästä aikaa kunnossa. Mm. psykologi- ja
kuraattoripalvelut eivät ole tällä hetkellä sillä tasolla, jota lainsäädäntökin
edellyttää. Uhkana ovat sakkomaksut Jyväskylän kaupungille.
Talousarvioratkaisuissa on huomioitava se, että satsaaminen
kasvatukseen ja koulutukseen ei ole vain eikä ensisijaisesti menoerä, vaan
sijoitus tulevaisuuteen. Hyvin toimiva kasvatus- ja koulutusjärjestelmä
ehkäisee tehokkaasti esim. syrjäytymistä ja saa näin aikaan todellisia, euroissa
mitattavia säästöjä kaupungille ja yhteiskunnalle.
Resurssien lisäksi toinen tärkeä näkökulma on palvelujen järjestäminen:
miten ja minkä tahon toimesta kasvatus ja koulutus on tarkoituksenmukaista
järjestää eri koulutusasteilla?
Lähitulevaisuudessa on tulossa merkittäviä
hallintorakennemullistuksia, jotka varmasti vaikuttavat myös koulutuksen
järjestämiseen. Maakuntahallinnon on määrä aloittaa vuoden 2020 alussa. Siitä
lähtien kaupungin ja maakunnan on tehtävä tiivistä yhteistyötä esim. monissa
kasvatukseen ja koulutukseen liittyvissä asioissa. Tätä yhteistyötä on
valmisteltava hyvissä ajoin.
Mikä sitten on kuntayhtymien kohtalo, kun (jos) sote-alueet/maakunnat
on saatu synnytettyä? Sosiaali- ja terveyspuolelta ne häviävät. Entä
koulutuksessa? Onko hallintokokonaisuus (kustannus)tehokas, jos siinä on neljä
tasoa: kunta, kuntayhtymä, maakunta ja valtio? Joutaako yksi näistä pois?
Jos vastaus edelliseen kysymykseen on myönteinen, se tarkoittaisi
Jyväskylän kannalta sitä, että kaupunki ottaisi järjestettäväkseen tällä
hetkellä koulutuskuntayhtymässä toteutettavan lukio- ja ammatillisen
koulutuksen. Ongelmaton tämäkään ratkaisu ei olisi, mutta jos hallintorakenteita
halutaan yksinkertaistaa, se voisi olla yksi suunta.
Kasvatus- ja koulutuspalvelujen kehittäminen vaatii
tulevaisuudessa paljon pohdintaa ja valmistelua sekä viisaita päätöksiä. Työtä
riittää Jyväskylän uudelle valtuustolle ja hallitukselle sekä myös sivistyslautakunnalle.
Juha Paananen
lehtori, luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu
Jyväskylän kaupunginvaltuuston varajäsen ja sivistyslautakunnan jäsen (sd.)
Jyväskylän kaupunginvaltuuston varajäsen ja sivistyslautakunnan jäsen (sd.)