Pekka Mervola tarttuu Keskisuomalaisen pääkirjoituksessaan
18.2.2017 tärkeään aiheeseen: miksi oppimistulokset suomalaisissa kouluissa
ovat heikentyneet? Hälyttävää on se, että uusimman Pisa-tutkimuksen mukaan
Suomessa rikkaiden lapset menestyvät koulussa selvästi paremmin kuin köyhien
lapset.
Mervola käy kirjoituksessaan läpi Suomen lähihistoriaa
1980-luvun hyvinvointiyhteiskunnasta 1990-luvun laman kautta nykypäivään.
Mervolan analyysi luokkaerojen ja epätasa-arvon lisääntymisestä on oikea.
Talouslaman aikana tehtiin vääriä päätöksiä ja luotiin pohja kansan
kahtiajaolle.
Mutta mitä pitää ajatella Mervolan loppupäätelmästä ”Jos
koulu ei pysty murtamaan luokkataustan vaikutusta, suomalainen yhteiskunta
kuivuu pystyyn.”? Siis koulun tehtävä on murtaa yhteiskunnallisen
eriarvoisuuden kasvu? Yksin koulunko?
Koulujärjestelmämmehän on pitkään nimenomaan suojannut
kansalaisiamme eriarvoistumiskehitykseltä ja hoitanut näin omaa osuuttaan.
Peruskoulu on maailmanlaajuisestikin katsottuna tässä mielessä huippuinnovaatio.
Ilmainen koulutuspolku aina korkea-asteelle saakka on mahdollisuuksien
tasa-arvon tae. Eikä vähäarvoinen asia ole myöskään maailman ammattitaitoisin
ja pätevin opettajakunta.
Koululla on luonnollisesti tärkeä rooli paremman
yhteiskunnan luomisessa, mutta edellytykset tämän roolin toteuttamiseksi
tulevat muualta. Jos etsitään syyllistä koulutuksellisen ja muunkin
yhteiskunnallisen tasa-arvon rapautumiseen, niin sormi ei osoita ensimmäisenä
kouluun vaan poliittisiin päättäjiin. Helppo heidänkään tehtävänsä ei ole,
mutta päätöksissä pitäisi ottaa paremmin huomioon pitkäkestoiset
kokonaisvaikutukset.
Onko nykyisillä päättäjillämme rohkeutta perua
koulutusleikkaukset, jotka syövät pohjaa pois tulevaisuudeltamme ja suistavat
meidät kahden kerroksen yhteiskuntaan?
Juha Paananen
lehtori
kuntavaaliehdokas (sd./sit.)Jyväskylä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti