Miksi varhaiskasvatuksella tehdään bisnestä?

Yle uutisoi 13.11.2017, että yksityinen päivähoito valtaa Suomessa alaa kiihtyvällä tahdilla. Esim. Lastentarhanopettajien liitto on kritisoinut tätä kehitystä. Kunnat huolehtivat kalliimmaksi tulevista, erityistukia ja vuorohoitoa tarvitsevista lapsista, ja yksityiset yritykset kuorivat kerman päältä eli keräävät varakkaammat asiakkaat ja helpommat lapset.

Yle käyttää vanhentunutta termiä ”päivähoito”, vaikka päivähoitolaki on korvattu Suomessa varhaiskasvatuslailla. Se määrittelee varhaiskasvatuksen ”alle kouluikäisten lasten suunnitelmalliseksi ja tavoitteelliseksi kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaksi kokonaisuudeksi, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka”.

Varhaiskasvatus on kiinteä osa lapsen ja nuoren kasvatus- ja koulutuspolkua, vieläpä kaikkein vaikuttavin vaihe. Päivähoitolain aikana meille on kehittynyt tilanne, jossa yksityiset toimijat ovat vallanneet merkittävän siivun varhaiskasvatuksen palvelukokonaisuudesta.

Lainsäädäntömuutosten ja mm. valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden voimaantulon myötä on korkea aika kysyä: ”Miksi kasvatuksella voidaan tehdä bisnestä?” Siitähän on kysymys, kun palvelua hoitaa yritys, jonka ensimmäinen tavoite on tuottaa voittoa omistajilleen.

En ole yritystoiminnan vastustaja. Sillä on tärkeä yhteiskunnallinen roolinsa mm. työllisyyden ja elinvoiman edistämisessä. Mutta miten yritystoiminta sopii palveluun, jonka tavoite ei ole tuottaa rahallista voittoa, vaan luoda kansalaisille tasa-arvoiset mahdollisuudet rakentaa omaa ja yhteistä tulevaisuuttaan?

Jyväskylässä yksityisten päiväkotien osuus varhaiskasvatuspalvelujen kokonaisuudesta on yli 20 % ja osuus on viime vuosina tasaisesti noussut. Onko tämä kehitys kaupunkilaisten ja kaupungin päättäjien tahdon mukainen?

Kävisikö myös se, että yksityiset firmat järjestäisivät vaikkapa perusopetusta, joka on varhaiskasvatuksen tavoin olennainen osa kasvun ja oppimisen palveluitamme?

Koko Suomessa ja myös Jyväskylässä tarvitaan nyt kriittistä tilannearviota ja selkeitä linjauksia siitä, mihin suuntaan varhaiskasvatuksen järjestäjärakennetta halutaan viedä.

Juha Paananen

Jyväskylän kaupungin varavaltuutettu ja sivistyslautakunnan jäsen (sd.)

Kohti maksutonta varhaiskasvatusta

Kasvatus- ja koulutusjärjestelmän ensimmäinen vaihe on varhaiskasvatus. Sillä tarkoitetaan alle kouluikäisten lasten suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.

Varhaiskasvatus luo pohjan yksilön koko myöhemmälle oppimiselle ja elämälle. Siksi varhaiskasvatukseen kannattaa sijoittaa. Se tuottaa tutkimustenkin mukaan ihmisille ja yhteiskunnalle hyvinvoinnin ja onnellisuuden lisäksi myös euroja.

Jostain syystä Suomessa tätä kuumaa sijoitusvinkkiä ei ole noudatettu: Suomi käyttää Pohjoismaista vähiten rahaa varhaiskasvatukseen (BKT:hen suhteutettuna 1,2 prosenttia).

Kaiken lisäksi varhaiskasvatus on meillä maksullinen palvelu, vaikka se on kasvatuksen ja koulutuksen polun ensimmäinen ja vaikuttavin vaihe. Miksi näin on, vaikka seuraavat koulutusasteet ovat maksuttomia?

Taustalla vaikuttaa vanhakantainen ajattelu, että päiväkodeissa lapsia vain säilötään vanhempien työssäkäynnin ajan. Viimeistään nyt, kun valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma on tullut voimaan ja varhaiskasvatus on jo siirretty sosiaalihallinnosta opetushallinnon piiriin, tämä asenne joutaa romukoppaan.

Valtiovalta on käynnistämässä vuonna 2018 kokeilun viisivuotiaiden lasten maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Tähän kokeiluun Jyväskylän kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan. Näin Jyväskylä olisi käytännössä tukemassa sitä periaatetta, että varhaiskasvatus on osa maksutonta kasvatus- ja koulutusjärjestelmäämme.

Maksuttomuudella saataisiin varhaiskasvatukseen osallistumista Suomessa nostettua lähemmäs muiden EU-maiden tasoa. Tällä hetkellä Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuu yli neljävuotiaista lapsista vain noin 75 % - muissa EU-maissa vastaava prosenttiluku on keskimäärin noin 90.

Varhaiskasvatukseen osallistumisella on merkittävä vaikutus lasten myöhempään oppimiseen: koulumenestys on parempi niillä oppilailla, jotka ovat olleet mukana varhaiskasvatuksessa. Jos maksuttomuudella estetään tulevien vuosien aikana vaikkapa vain 10 lapsen ja nuoren syrjäytyminen, säästetään selvää rahaa yli 10 miljoonaa euroa.

Puhumattakaan koulupudokkuuden aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen vähentämisestä, joka on rahaakin tärkeämpi asia.

Juha Paananen

lehtori
Jyväskylän kaupunginvaltuuston varajäsen ja sivistyslautakunnan jäsen (sd.)

Koulutusrakenteet tulevaisuuden Jyväskylässä

Jyväskylän kaupungin ylläpitämät keskeiset kasvatus- ja koulutuspalvelut ovat tällä hetkellä varhaiskasvatus ja perusopetus. Tärkeä on myös taiteen perusopetus: kaupungissamme toimii useita taiteen perusopetuksen kouluja eri taiteenaloilla, ja Jyväskylän kansalaisopisto on olennainen osa kaupungin koulutus- ja kulttuuritoimintaa.

Jyväskyläläisten nuorten toisen asteen koulutuksesta (lukio- ja ammatillisesta koulutuksesta) vastaa pääasiassa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, jonka omistajina on kymmenen keskisuomalaista kuntaa, pääomistajana Jyväskylä. Lisäksi Jyväskylä on enemmistöomistaja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, jonka toimintamalli on osakeyhtiö. Korkea-asteen koulutuksessa merkittävä toimija paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti on yksityisomisteinen Jyväskylän yliopisto.

Ammatillisen koulutuksen järjestämisessä kuntayhtymämallilla on pitkät perinteet. Lukiokoulutus taas on Suomessa yleensä kunnan järjestämää. Jyväskylässä lukiokoulutus siirrettiin kaupungin hallinnosta koulutuskuntayhtymään kaupunginvaltuuston päätöksellä vuonna 2010. Koko Suomessa lukiokoulutus on toteutettu vastaavalla hallintomallilla ja vastaavassa laajuudessa vain Hämeenlinnassa (koulutuskuntayhtymä Tavastiassa).

Jyväskylän koulutuskuntayhtymässä lukiokoulutus ajautui 2010-luvun puoliväliin tultaessa rahoituskriisiin, minkä takia Jyväskylän kaupunki päätti keväällä 2017 tukea lukioita rahallisesti. Vuonna 2019 vuosittaisen tukisumman on määrä saavuttaa tavoitetasonsa, noin 1,75 miljoonaa euroa.

Jyväskylän lukioiden talousongelmien keskeinen syy oli se, että valtio leikkasi lukiokoulutuksen jo alun perin liian alhaista rahoitusta vuosina 2013-2015 noin 12 %. Toinen syy on se, että kuntayhtymämallissa tulorahoitus perustuu vain valtionrahoitukseen, eikä kuntayhtymä voi osoittaa lukioille omaa rahaa, koska sellaista ei ole (vrt. kaupungin verotulot ja laajempi valtionrahoituspohja). Ammatillisen koulutuksen tilanne ei sekään ole helppo: rahoitukseen tulee vuonna 2017 valtaisa lovi, kun valtio vähentää rahoitusta peräti 15-20 %.

Edellä on kuvattu sitä tilannetta, jossa jyväskyläläiset lapset ja nuoret tällä hetkellä rakentavat koulutuspolkuaan varhaiskasvatuksesta alkaen. Oppiminen ei tosin rajoitu vain lapsiin ja nuoriin: elinikäinen oppiminen korostuu entisestään tulevaisuudessa. Tästä syystä myös aikuiskoulutuksen toimintaedellytysten pitää olla kunnossa.

Onko nykyinen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä Jyväskylässä kaikilta osiltaan toimiva? Kehitettävää on tietysti aina, mutta on myös akuutteja parannusta vaativia kohtia.

Keskeistä on se, että jyväskyläläislasten ja -nuorten käyttämien kasvatus- ja koulutuspalvelujen resursointi on riittävällä tasolla. Resurssitarkastelua on nyt mahdollista tehdä viime vuosia paremmin, koska kaupungin talous on pitkästä aikaa kunnossa. Mm. psykologi- ja kuraattoripalvelut eivät ole tällä hetkellä sillä tasolla, jota lainsäädäntökin edellyttää. Uhkana ovat sakkomaksut Jyväskylän kaupungille.

Talousarvioratkaisuissa on huomioitava se, että satsaaminen kasvatukseen ja koulutukseen ei ole vain eikä ensisijaisesti menoerä, vaan sijoitus tulevaisuuteen. Hyvin toimiva kasvatus- ja koulutusjärjestelmä ehkäisee tehokkaasti esim. syrjäytymistä ja saa näin aikaan todellisia, euroissa mitattavia säästöjä kaupungille ja yhteiskunnalle.

Resurssien lisäksi toinen tärkeä näkökulma on palvelujen järjestäminen: miten ja minkä tahon toimesta kasvatus ja koulutus on tarkoituksenmukaista järjestää eri koulutusasteilla?

Lähitulevaisuudessa on tulossa merkittäviä hallintorakennemullistuksia, jotka varmasti vaikuttavat myös koulutuksen järjestämiseen. Maakuntahallinnon on määrä aloittaa vuoden 2020 alussa. Siitä lähtien kaupungin ja maakunnan on tehtävä tiivistä yhteistyötä esim. monissa kasvatukseen ja koulutukseen liittyvissä asioissa. Tätä yhteistyötä on valmisteltava hyvissä ajoin.

Mikä sitten on kuntayhtymien kohtalo, kun (jos) sote-alueet/maakunnat on saatu synnytettyä? Sosiaali- ja terveyspuolelta ne häviävät. Entä koulutuksessa? Onko hallintokokonaisuus (kustannus)tehokas, jos siinä on neljä tasoa: kunta, kuntayhtymä, maakunta ja valtio? Joutaako yksi näistä pois?

Jos vastaus edelliseen kysymykseen on myönteinen, se tarkoittaisi Jyväskylän kannalta sitä, että kaupunki ottaisi järjestettäväkseen tällä hetkellä koulutuskuntayhtymässä toteutettavan lukio- ja ammatillisen koulutuksen. Ongelmaton tämäkään ratkaisu ei olisi, mutta jos hallintorakenteita halutaan yksinkertaistaa, se voisi olla yksi suunta.

Kasvatus- ja koulutuspalvelujen kehittäminen vaatii tulevaisuudessa paljon pohdintaa ja valmistelua sekä viisaita päätöksiä. Työtä riittää Jyväskylän uudelle valtuustolle ja hallitukselle sekä myös sivistyslautakunnalle.

Juha Paananen

lehtori, luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu
Jyväskylän kaupunginvaltuuston varajäsen ja sivistyslautakunnan jäsen (sd.)

Kasvatuksen ja koulutuksen teesit

Varhaiskasvatus on lapsen oikeus!

• KYLLÄ ainakin osittain ilmaiselle varhaiskasvatukselle!
• EI varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen suurentamiselle ja varhaiskasvatusoikeuden rajaamiselle!

Perusopetuksen ryhmäkoot oppimista edistävälle ja syrjäytymistä ehkäisevälle tasolle!

• KYLLÄ perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiselle!
• EI leikkauksille, jotka johtavat perusopetuksen ryhmäkokojen suurenemiseen ja tukea tarvitsevien oppilaiden lisääntyviin ongelmiin!

Lukiokoulutuksen opetuksen rahoitus vähintään suurten kaupunkien keskitasolle!

• KYLLÄ lukiokoulutuksen opetuksen laadun parantamiselle!
• EI lukiokoulutuksen opetustarjonnan liian pitkään jatkuneelle leikkaamiselle!
• EHKÄ lukiokoulutuksen siirtämiselle takaisin kaupungille.

Ammatillisessa koulutuksessa panostettava opetukseen ja ohjaukseen!

• KYLLÄ ammattitaitoisten opettajien antaman opetuksen ja ohjauksen lisäämiselle ammatillisessa koulutuksessa!
• EI opettajien ammattitaidon väheksymiselle, joka johtaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden oppimistulosten heikentymiseen ja syrjäytymiskehityksen kiihtymiseen!
• EHKÄ ammatillisen koulutuksen siirtämiselle isäntäkunta-mallin mukaiseen hallintoon, Jyväskylä isäntänä.

Jyväskylässä lapsen ja nuoren koko koulutuspolun varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle on oltava kunnossa!

Mistäkö rahat? Kaupungin on luotava pitkäkestoinen kasvatuksen ja koulutuksen strategia, jonka mukaan kasvatusta ja koulutusta kehitetään hallitusti. Päätöksenteossa on alettava ottaa nykyistä paremmin huomioon kasvatuksen ja koulutuksen pitkäkestoiset positiiviset vaikutukset.

Juha Paananen

kuntavaaliehdokas 2017

ehdokasnumero 521 (sd., sit.)

Jyväskylä

Eriarvoistuminen on taitettava

Pekka Mervola tarttuu Keskisuomalaisen pääkirjoituksessaan 18.2.2017 tärkeään aiheeseen: miksi oppimistulokset suomalaisissa kouluissa ovat heikentyneet? Hälyttävää on se, että uusimman Pisa-tutkimuksen mukaan Suomessa rikkaiden lapset menestyvät koulussa selvästi paremmin kuin köyhien lapset.

Mervola käy kirjoituksessaan läpi Suomen lähihistoriaa 1980-luvun hyvinvointiyhteiskunnasta 1990-luvun laman kautta nykypäivään. Mervolan analyysi luokkaerojen ja epätasa-arvon lisääntymisestä on oikea. Talouslaman aikana tehtiin vääriä päätöksiä ja luotiin pohja kansan kahtiajaolle.

Mutta mitä pitää ajatella Mervolan loppupäätelmästä ”Jos koulu ei pysty murtamaan luokkataustan vaikutusta, suomalainen yhteiskunta kuivuu pystyyn.”? Siis koulun tehtävä on murtaa yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvu? Yksin koulunko?

Koulujärjestelmämmehän on pitkään nimenomaan suojannut kansalaisiamme eriarvoistumiskehitykseltä ja hoitanut näin omaa osuuttaan. Peruskoulu on maailmanlaajuisestikin katsottuna tässä mielessä huippuinnovaatio. Ilmainen koulutuspolku aina korkea-asteelle saakka on mahdollisuuksien tasa-arvon tae. Eikä vähäarvoinen asia ole myöskään maailman ammattitaitoisin ja pätevin opettajakunta.

Koululla on luonnollisesti tärkeä rooli paremman yhteiskunnan luomisessa, mutta edellytykset tämän roolin toteuttamiseksi tulevat muualta. Jos etsitään syyllistä koulutuksellisen ja muunkin yhteiskunnallisen tasa-arvon rapautumiseen, niin sormi ei osoita ensimmäisenä kouluun vaan poliittisiin päättäjiin. Helppo heidänkään tehtävänsä ei ole, mutta päätöksissä pitäisi ottaa paremmin huomioon pitkäkestoiset kokonaisvaikutukset.

Onko nykyisillä päättäjillämme rohkeutta perua koulutusleikkaukset, jotka syövät pohjaa pois tulevaisuudeltamme ja suistavat meidät kahden kerroksen yhteiskuntaan?

Juha Paananen

lehtori

kuntavaaliehdokas (sd./sit.)
Jyväskylä

Jyväskylä takaisin Suomen Ateenaksi

Palvelurakenne on Jyväskylässä - niin kuin kaikissa Suomen kunnissa - muuttumassa huomattavasti siitä, mihin olemme tottuneet: sosiaali- ja terveyspalvelujen on vuoden 2019 alussa määrä siirtyä maakuntiin, pois kuntien hallinnasta. Tämä muutos tarkoittaa sitä, että ”soten” lähdettyä kaupungin selkeästi suurimmaksi palvelukokonaisuudeksi nousee kasvatus ja koulutus.

Lapset ja nuoret ovat kuntapalveluiden keskiössä. Miten hyvässä kunnossa kasvatus- ja koulutusketjumme on varhaiskasvatuksesta aina korkea-asteen koulutukseen saakka? Parannettavaa varmasti on.

Jyväskylän kaupunki vastaa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta, joiden ylläpitäjänä se toimii. Varhaiskasvatus pitää ymmärtää lapsen oikeutena, niin kuin viime syksynä voimaan tulleet varhaiskasvatussuunnitelman valtakunnalliset perusteet edellyttävät. Voisiko Jyväskylä rohkeasti lähteä kokeilemaan maksutonta varhaiskasvatusta? Perusopetuksessa ryhmäkokoja on pienennettävä ja tarjottavaa opetustuntimäärää lisättävä.

Ilman rahaa näitä tavoitteita ei saavuteta, mutta satsaus on samalla taloudellisestikin erittäin kannattava sijoitus tulevaisuuteen. Tutkimus todistaa, että esim. varhaiskasvatukseen sijoitettu raha palautuu yhteiskunnalle seitsenkertaisena. Mistä muusta sijoituksesta saa 700 %:n tuoton ilman riskiä?

Toisen asteen koulutus on merkittävä osa koulutusketjua. Ammatillisen koulutuksen 200 miljoonan euron leikkaus koettelee kovin käsin mm. Jyväskylän koulutuskuntayhtymää, jonka suurin omistaja Jyväskylän kaupunki on.

Tällaisessa massiivisessa koulutusleikkauksessa on vaikea nähdä mitään järkeä, koska se vain lisää nuorten syrjäytymistä ja aiheuttaa yhteiskunnalle valtavia lisäkuluja. Toivottavasti maan hallitus tulee järkiinsä ja peruu leikkauksen tai vähintäänkin osan siitä kevään budjettiriihessä.

Viime aikoina Jyväskylässä on puhuttu paljon lukioiden rahoituskriisistä. Lukiot tarvitsevat välttämättä lisärahoitusta - tätä ei kai kukaan kiistä. Lähteekö Jyväskylän kaupunki tukemaan omaa lukiokoulutustaan? Itse asiassa sen on pakko, jos lukiokoulutus halutaan säilyttää Jyväskylässä edes siedettävällä tasolla. Ja häämöttääkö jossain tulevaisuudessa lukioiden siirto takaisin kaupungille?

Jyväskylän maine koulutuskaupunkina on viime aikoina ikävä kyllä saanut kolauksia. Tänä keväänä valittavan kaupunginvaltuuston tehtävänä on palauttaa Jyväskylä Suomen Ateenaksi.

Juha Paananen