maanantai 13. maaliskuuta 2017

Kasvatuksen ja koulutuksen teesit

Varhaiskasvatus on lapsen oikeus!
  • KYLLÄ ainakin osittain ilmaiselle varhaiskasvatukselle!
  • EI varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen suurentamiselle ja varhaiskasvatusoikeuden rajaamiselle!

Perusopetuksen ryhmäkoot oppimista edistävälle ja syrjäytymistä ehkäisevälle tasolle!
  • KYLLÄ perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiselle!
  • EI leikkauksille, jotka johtavat perusopetuksen ryhmäkokojen suurenemiseen ja tukea tarvitsevien oppilaiden lisääntyviin ongelmiin!

Lukiokoulutuksen opetuksen rahoitus vähintään suurten kaupunkien keskitasolle!
  • KYLLÄ lukiokoulutuksen opetuksen laadun parantamiselle!
  • EI lukiokoulutuksen opetustarjonnan liian pitkään jatkuneelle leikkaamiselle!
  • EHKÄ lukiokoulutuksen siirtämiselle takaisin kaupungille.

Ammatillisessa koulutuksessa panostettava opetukseen ja ohjaukseen!
  • KYLLÄ ammattitaitoisten opettajien antaman opetuksen ja ohjauksen lisäämiselle ammatillisessa koulutuksessa!
  • EI opettajien ammattitaidon väheksymiselle, joka johtaa ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden oppimistulosten heikentymiseen ja syrjäytymiskehityksen kiihtymiseen!
  • EHKÄ ammatillisen koulutuksen siirtämiselle isäntäkunta-mallin mukaiseen hallintoon, Jyväskylä isäntänä.

Jyväskylässä lapsen ja nuoren koko koulutuspolun varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle on oltava kunnossa!

Mistäkö rahat? Kaupungin on luotava pitkäkestoinen kasvatuksen ja koulutuksen strategia, jonka mukaan kasvatusta ja koulutusta kehitetään hallitusti. Päätöksenteossa on alettava ottaa nykyistä paremmin huomioon kasvatuksen ja koulutuksen pitkäkestoiset positiiviset vaikutukset.

Juha Paananen
kuntavaaliehdokas 2017
ehdokasnumero 521 (sd., sit.)
Jyväskylä

lauantai 18. helmikuuta 2017

Eriarvoistuminen on taitettava

Pekka Mervola tarttuu Keskisuomalaisen pääkirjoituksessaan 18.2.2017 tärkeään aiheeseen: miksi oppimistulokset suomalaisissa kouluissa ovat heikentyneet? Hälyttävää on se, että uusimman Pisa-tutkimuksen mukaan Suomessa rikkaiden lapset menestyvät koulussa selvästi paremmin kuin köyhien lapset.

Mervola käy kirjoituksessaan läpi Suomen lähihistoriaa 1980-luvun hyvinvointiyhteiskunnasta 1990-luvun laman kautta nykypäivään. Mervolan analyysi luokkaerojen ja epätasa-arvon lisääntymisestä on oikea. Talouslaman aikana tehtiin vääriä päätöksiä ja luotiin pohja kansan kahtiajaolle.

Mutta mitä pitää ajatella Mervolan loppupäätelmästä ”Jos koulu ei pysty murtamaan luokkataustan vaikutusta, suomalainen yhteiskunta kuivuu pystyyn.”? Siis koulun tehtävä on murtaa yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvu? Yksin koulunko?

Koulujärjestelmämmehän on pitkään nimenomaan suojannut kansalaisiamme eriarvoistumiskehitykseltä ja hoitanut näin omaa osuuttaan. Peruskoulu on maailmanlaajuisestikin katsottuna tässä mielessä huippuinnovaatio. Ilmainen koulutuspolku aina korkea-asteelle saakka on mahdollisuuksien tasa-arvon tae. Eikä vähäarvoinen asia ole myöskään maailman ammattitaitoisin ja pätevin opettajakunta.

Koululla on luonnollisesti tärkeä rooli paremman yhteiskunnan luomisessa, mutta edellytykset tämän roolin toteuttamiseksi tulevat muualta. Jos etsitään syyllistä koulutuksellisen ja muunkin yhteiskunnallisen tasa-arvon rapautumiseen, niin sormi ei osoita ensimmäisenä kouluun vaan poliittisiin päättäjiin. Helppo heidänkään tehtävänsä ei ole, mutta päätöksissä pitäisi ottaa paremmin huomioon pitkäkestoiset kokonaisvaikutukset.

Onko nykyisillä päättäjillämme rohkeutta perua koulutusleikkaukset, jotka syövät pohjaa pois tulevaisuudeltamme ja suistavat meidät kahden kerroksen yhteiskuntaan?

Juha Paananen
lehtori
kuntavaaliehdokas (sd./sit.)
Jyväskylä

maanantai 13. helmikuuta 2017

Jyväskylä takaisin Suomen Ateenaksi

Palvelurakenne on Jyväskylässä - niin kuin kaikissa Suomen kunnissa - muuttumassa huomattavasti siitä, mihin olemme tottuneet: sosiaali- ja terveyspalvelujen on vuoden 2019 alussa määrä siirtyä maakuntiin, pois kuntien hallinnasta. Tämä muutos tarkoittaa sitä, että ”soten” lähdettyä kaupungin selkeästi suurimmaksi palvelukokonaisuudeksi nousee kasvatus ja koulutus.

Lapset ja nuoret ovat kuntapalveluiden keskiössä. Miten hyvässä kunnossa kasvatus- ja koulutusketjumme on varhaiskasvatuksesta aina korkea-asteen koulutukseen saakka? Parannettavaa varmasti on.

Jyväskylän kaupunki vastaa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta, joiden ylläpitäjänä se toimii. Varhaiskasvatus pitää ymmärtää lapsen oikeutena, niin kuin viime syksynä voimaan tulleet varhaiskasvatussuunnitelman valtakunnalliset perusteet edellyttävät. Voisiko Jyväskylä rohkeasti lähteä kokeilemaan maksutonta varhaiskasvatusta? Perusopetuksessa ryhmäkokoja on pienennettävä ja tarjottavaa opetustuntimäärää lisättävä.

Ilman rahaa näitä tavoitteita ei saavuteta, mutta satsaus on samalla taloudellisestikin erittäin kannattava sijoitus tulevaisuuteen. Tutkimus todistaa, että esim. varhaiskasvatukseen sijoitettu raha palautuu yhteiskunnalle seitsenkertaisena. Mistä muusta sijoituksesta saa 700 %:n tuoton ilman riskiä?

Toisen asteen koulutus on merkittävä osa koulutusketjua. Ammatillisen koulutuksen 200 miljoonan euron leikkaus koettelee kovin käsin mm. Jyväskylän koulutuskuntayhtymää, jonka suurin omistaja Jyväskylän kaupunki on.

Tällaisessa massiivisessa koulutusleikkauksessa on vaikea nähdä mitään järkeä, koska se vain lisää nuorten syrjäytymistä ja aiheuttaa yhteiskunnalle valtavia lisäkuluja. Toivottavasti maan hallitus tulee järkiinsä ja peruu leikkauksen tai vähintäänkin osan siitä kevään budjettiriihessä.

Viime aikoina Jyväskylässä on puhuttu paljon lukioiden rahoituskriisistä. Lukiot tarvitsevat välttämättä lisärahoitusta - tätä ei kai kukaan kiistä. Lähteekö Jyväskylän kaupunki tukemaan omaa lukiokoulutustaan? Itse asiassa sen on pakko, jos lukiokoulutus halutaan säilyttää Jyväskylässä edes siedettävällä tasolla. Ja häämöttääkö jossain tulevaisuudessa lukioiden siirto takaisin kaupungille?

Jyväskylän maine koulutuskaupunkina on viime aikoina ikävä kyllä saanut kolauksia. Tänä keväänä valittavan kaupunginvaltuuston tehtävänä on palauttaa Jyväskylä Suomen Ateenaksi.

Juha Paananen



torstai 19. toukokuuta 2016

Jyväskylä on koulutuskaupunki

Kuntavaaleissa 2017 valitaan Suomen kuntiin ja kaupunkeihin valtuustot, joiden toiminta-aika (2017-2021) on koko Suomen tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä. Hallintorakenteet ovat radikaalisti muuttumassa. Kaavaillaan maakuntahallintoa, joka aiheuttaisi kuntien palvelurakenteeseen merkittävän muutoksen: yli puolet kuntien nykyisistä palveluista eli sosiaali- ja terveyspalvelut lähtisivät kunnilta maakuntiin, ja suurimmaksi kuntien palveluksi muodostuisi kasvatus ja koulutus.

Olen lähdössä sitoutumattomana SDP:n listoilla kuntavaaliehdokkaaksi, koska katson, että Jyväskylän päättäjiksi tarvitaan edellä mainittujen rakenneuudistusten takia erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijoita. Rohkenen laskea itseni mukaan tähän ryhmään työurani ja hoitamieni tehtävien perusteella: opetustyötä n. 30 vuotta, mukana lukuisissa pedagogisissa kehittämishankkeissa, toimimista mm. opetushenkilöstöjen luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä OAJ:n Keski-Suomen alueyhdistyksen puheenjohtajana.

Mielestäni politiikassa ja poliittisissa päätöksissä pitää olla taustalla selkeästi nähtävät arvot. Ne voivat ja niiden pitääkin vaihdella - niiden perusteella äänestäjä voi tehdä valintoja. Politiikka ei ole vaihtoehdottomuutta.

Arvopohjaa voi määritellä esimerkiksi seuraavasti: ”Yhteiskunnan sivistyksen taso mitataan sillä, miten yhteiskunta kohtelee vähäosaisimpia.” Kukin voi mielessään miettiä, miten sivistyneessä yhteiskunnassa me tämän määritelmän perusteella tällä hetkellä elämme. Lisäksi on hyvä pysähtyä pohtimaan, mistä mainittu sivistys syntyy. Pitkää pohdintaa ei tosin tarvita, koska vastaus on selvä: sivistys syntyy koulutuksesta.

Myös koulutuksen ja työelämän professori Hannu Heikkinen toteaa Keskisuomalaisessa 19.5.2016 yhteiskunnan kehittymisen kannalta olevan tärkeää, että heikoimmin pärjäävistä pidetään erityisen hyvää huolta. Tämä huolenpito sisältää hänen mukaansa mm. koulujen erityisopetukseen ja varhaiskasvatukseen panostamisen. Tähän ei ole paljon lisättävää.

Meillä tulee olla riittävästi resursoitu kasvatus- ja koulutusjärjestelmä, joka takaa lapsille ja nuorille tasa-arvoiset mahdollisuudet rakentaa elämänsä perustaa. Lisäksi tulevaisuuden yhteiskunnassa korostuu elinikäinen oppiminen - kouluttautuminen tulee olemaan osa ihmisen koko elinkaarta. Poliittisen päätöksenteon kannalta on huomattava, että kasvatukseen ja koulutukseen sijoitetut varat tulevat yhteiskunnalle, myös kaupungille, takaisin moninkertaisesti - vaikkakaan eivät välttämättä seuraavan kvartaalin aikana.

Jyväskylällä on vankka maine koulutuskaupunkina. Siitä on pidettävä kiinni. Kaupunkiamme on kehitettävä niin, että eri palvelualojen, erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen, pitkäkestoiset vaikutukset otetaan päätöksenteossa huomioon.

Juha Paananen